Lannankielestä! Om lannankieli!

Om denna blogg

Senaste blogginläggen av Jukkaskven

• Kveeniflaku myytävännä! -- Kvenflagga att köpa!
• De tror sig veta!
• I kirunapartiets handlingsprogram!?
• Kveenimaaflaku omaksuttu! -- Kvenlandsflagga antagen!
• Djingis tulle! -- Djingis kommer!

Läs alla blogginlägg från Jukkaskven

Lannankielestä.

Meänkilelä oon kolme päämurretta; lannankieli, torniolaksonsuomi ja jellivaaransuomi.
Lannankieltä puhuthan koko Kierunan kunnassa, ja itä osissa Jellivaaran kunnassa.
Lannankieli oon oleva alkuperämurret meänkielenmurtheista Kierunan kunnassa. Yinosa lannankielestä histoorialisesti oon sisälä, ja ympäri, kyliä Kurravaara, Jukkasjärvi, Vaskivuori ja Vittanki Kierunan kunnassa. Karesuanon- ja Sopperonalueila, koilisessa, oon osia torniolaksonmurthesta, siinä lannankielessä mitä sielä puhuthan. Lannankieli Kaalasvuomanpaikheila, eteläpuolessa, sisältä jonkuverran sanoja tulevasta meänkielen jellivaransuomen murthesta.

Sitä ylhesesti saatta sanoa ette meänkilenmurthet; torniolaksonsuomi ja lannankieli, oon lähelä toisia käsittämisenpuolesta. Ja vähälä harjotuksela saattavat vielä meänkielenmurret jellivaarasuomi ja kansa suomensuomi tulla helpola käsittäväksi lannankielen ja torniolaksonsuomen käyttäjille. Tämä ero oon kohtapa samako rinnaoitte kunka helposti, eli huonosti, ruottinkieliset ottavat ithensä norjankieltä.

Lannankielessä sanothan; liha, raha, tehä, ko torniolaksonsuomi sanno; lihhaa, rahhaa, tehhää samoista sanoista. 'Lihha'-käyttö torniolaksonsuomen meänkielenmurthessa, tulle vaikutuksesta kovasta ruottinkielisyestä Tornion kaupunkista histoorialisesti, vaikutus joka ei ulettunnu lannankielhen matkansyystä Tornihon. Torniolaksolaiset sanovat kansa piiain, ko lantalaiskveenit pian.
Moniosasissa sanoissa torniolaksomurthessa, ko sanohmaan, antahmaan, tulehmaan katoa m lannankielessä: sanohan, antahan, tulehan, niinko näke poistu kansa pitkä aa sanoista lannankielessä.
Lannankieltä puhuthan, ja kirjotethan, tavalisesti lyhvesti.
Yksiosasissa sanoissa; syömhän, tuomhan, viemhän oon m kansa myötä lannankielessä, ja niissä sanoissa näky vielä ette h oon takana m lannankilessä rinnaoitteamalla torniolaksonsuomen sijotus h:lle.
Niitä oon kansa kramattisia eroja murtheittin välilä, jokka saattavat laitta erheyksiäki. Lantalaiskveeni sanno; kuului, ampui missä torniolaksolainen sanno samoista sanoista; kuulu, ampu. Kuulu ja ampu merkitte lannankielessä oleva aika ja torniolaksonsuomessa mennyt aika. Tämä kramattinen ero saatta välhin laitta erheyksiä torniolaksolaisen ja lantalaiskveenin välilä.
Muuta: Lannankielisanoissa niinko; tulthin, menthin, lähethin oon vastavat torniolaksonsuomen murretsanoissa; tulit, menit, lähit.

Lannankielessä ja jellivaaransuomessa oon yhthesiä sanoja, joita ei ole torniolaksonsuomen murthessa. Yhthesistä sanoista lannankielessä ja jellivaarasuomessa; nuoin, viein, tuoin sanno tornionlaksolainen; noin, vein, toin.
Kuulemassa sanoja jarho (jäätuura), vuotturaippa (peräkkäin) ja kunninkhanlakki (verimakkara laji) jättä torniolaksolaisen kysyväiseksi, mutta sanat oon kummassaki jellivaaransuomessa sekä lannankielessä.

Yksi tutkimus, tehty petakokiprofessorilta Henning Johansson, oon näyttäny ette Kierunan kaupunkin asukhaista oon änämpiko 70 % lantalaiskveeniä, torniolaksolaisa eli suomalaisia, eli henkiä jälkiläisiä näihin ihmisryhmhin.
Kierunan kunnan kylissä oon lantalaiskveeniä vielä useampia, mikä ei hämmästytä, siksiko nämät kylät oon lantalaiskveenittin, ja lannankielistin, alkuperäympäristöjä histoorialisesti.

Om lannankieli.

Meänkieli har tre huvuddialekter; lannankieli, tornedalsfinska och gällivarefinska.
Lannankieli talas i hela Kiruna kommun och i östra delarna av Gällivare kommun.
Lannankieli är historiskt den ursprungliga dialekten av meänkieli i Kiruna kommun. Kärnan av lannankieli finns i, och kring, byarna Kurravaara, Jukkasjärvi, Svappavaara och Vittangi i Kiruna kommun. I Karesuando- och Sopperområdena i nordost, finns inslag av den tornedalsfinska dialekten, i den lannankieli som talas där. Lannankieli i Kaalasvuomaområdet, i söder, har ett bestånd av ord kommande från den gällivarefinska dialekten av meänkieli.

Man kan generellt sägas att meänkielidialekterna; tornedalsfinskan och lannankieli ligger nära varandra i förståelsegrad. Och med lite övning kan även meänkielidialekten gällivarefinskan och också standardfinskan lätt förstås av användare av lannankieli och tornedalsfinska. Det här kan liknas vid med hur stor lätthet, eller svårighet, som en svenskspråkig tar till sig det norska språket.

I Lannankieli sägs; liha, raha, tehä, då tornedalsfinskan säger; lihhaa, rahhaa, tehhää om samma ord. 'Lihha'-förfarandet i den tornedalsfinska dialekten av meänkieli, kommer sig av påverkan av en starkt svenskspråkig Torneå stad historiskt, en påverkan som inte nådde lannankieli på grund av avståndet till Torneå. Tornedalingarna säger också piiain, medan lantalaiskvenerna säger pian.
I flerstaviga ord i den tornedalsfinska dialekten, som sanohmaan, antahmaan, tulehmaan försvinner m:et i lannankieli: sanohan, antahan, tulehan, som synes försvinner också långt aa i slutet av orden i lannankieli.
Lannankieli talas, och skrivs, normalt kort.
I enstaviga ord; syömhän, tuomhan, viemhän finns m:et också med i lannankieli, och i de orden syns också att h är placerat bakom m i lannankieli i jämförelse med den tornedalsfinskans placeringen av h:et.
Det finns också grammatiska skillnader mellan dialekterna, som till och med kan leda till missförstånd. Lantalaiskvenen säger; kuului (hördes), ampui (sköt) medan tornedalingen säger om samma ord; kuulu och ampu. Kuulu och ampu betyder på lannankieli, hörs och skjuter, nutid alltså. Denna grammatiska skillnad kan ibland leda till missförstånd mellan tornedalingen och lantalaiskvenen.
Annat: Lannankieli ord som; tulthin, menthin, lähethin har sin motsvarighet i tornedalsfinska dialektord i; tulit, menit, lähit.

Lannankieli och gällivarefinskan har gemensamma ord, som inte finns i den tornedalsfinska dialekten. Om gemensamma ord i lannankieli och gällivarefinska; nuoin, viein, tuoin säger tornedalingen; noin, vein, toin.
Inför ord som jarho (isbill), vuotturaippa (i rad efter varandra) och kuninkhanlakki (en form av blodkorv) står en tornedaling frågande inför, men är ord som finns i både gällivarefinskan och i lannankieli.

I en undersökning gjord av pedagogikprofessorn Henning Johansson, så har det framgått att Kiruna stads befolkning till mer än 70 % består av lantalaiskvener, tornedalingar eller finnar, eller personer ättlingar till nämnda folkgrupper.
I Kiruna kommuns byar är lantalaiskvener än mer frekventa, vilket inte förvånar, då dessa byar är lantalaiskvenernas, och lannankielis, ursprungsmiljöer historiskt.